Peilikamera vai peilitön kamera – kumpi on parempi?

EOS R -järjestelmäkameroissa on sekä APS-C-kokoisen että täyden kuvakoon kennovaihtoehdot, joten saatavilla on nyt laaja valikoima peilittömiä järjestelmäkameroita, jotka tarjoavat uusia etuja niin ammattilaisille kuin harrastelijoille. Jos haluat hankkia vanhan kameran tilalle uuden tai vaihtaa kompaktikameran sellaiseen, jossa on vaihdettavat objektiivit, kumpi on parempi – peilitön vai perinteinen digitaalinen järjestelmäkamera?

Jotta sinun olisi helpompi valita, tarkastelemme seuraavassa digitaalisten järjestelmäkameroiden ja peilittömien kameroiden eroja Canon Europen tuoteasiantuntija Mike Burnhillin avustuksella.

• Digitaalinen vai peilitön järjestelmäkamera: koko ja paino
• Objektiivin kiinnitys: onko peilitön järjestelmäkamera parempi kuin digitaalinen?
• Objektiivit ja yhteensopivuus: voiko digitaalisen järjestelmäkameran objektiiveja käyttää peilittömässä kamerassa?
• Optinen vai elektroninen etsin: kumpi on parempi?
• Kuvan laatu: saako peilittömällä kameralla parempia kuvia?
• Automaattitarkennus: peilitön ja digitaalinen järjestelmäkamera
• Mekaaninen ja elektroninen suljin
• Akun kesto: digitaalinen ja peilitön järjestelmäkamera
• Digitaalinen järjestelmäkamera vai peilitön kamera: valinta on sinun

”Yksi digijärkkärin tärkeimmistä ominaisuuksista on peili tai pentaprisma, joka ohjaa valon etsimeen”, Mike selostaa. ”Sille täytyy kuitenkin olla tilaa kääntyä pois tieltä, jotta valo pääsee kuvakennolle. Poistamalla se saadaan pienempi ja kevyempi kamera, etenkin kun EOS R7- ja EOS R10 -malleja verrataan vastaaviin digitaaliseen järjestelmäkameraan, kuten Canon EOS 7D Mark II tai EOS 90D.”

Lifestyle-sisällöntuottaja Diana Millos kuvasi EOS R10 -mallilla Andalusian kulttuuria ja arkkitehtuuria. Hän kertoo: ”EOS R10 näyttää melkein lelulta, kun sitä vertaa raskaampaan kameraan, kuten käyttämääni EOS 80D -malliin. Pidän siitä, että se on pieni ja kevyt, mutta silti aivan yhtä suorituskykyinen.”

Canonin digitaalisissa järjestelmäkameroissa käytettävä EF-kiinnitys tuli markkinoille jo 1987, joten se on vakiinnuttanut asemansa. Yhteensopivia objektiiveja on satoja, kuten EF-objektiivi lähes kaikille polttoväleille, sekä erilaisia kompaktimpia ja usein myös edullisempia EF-S-objektiiveja digitaalisiin EOS-järjestelmäkameroihin, joissa on APS-C-kenno.

EOS R -järjestelmäkameroissa käytettävä RF-kiinnitys sisältää kuitenkin monia innovaatioita. ”RF-kiinnitys on suunniteltu tulevaisuutta ajatellen”, Mike kertoo. ”Se muun muassa nopeuttaa kameran ja objektiivin välistä tiedonsiirtoa ja tarjoaa lisää liitäntöjä, jotka tukevat monia toimintoja.” Tällaisia ovat esimerkiksi paljon nopeampi automaattitarkennus, digitaalinen objektiivin optimointi reaaliaikaisesti ja paremmat säätimet, kuten RF-objektiivien mukautettava säätörengas.

Digitaalisissa järjestelmäkameroissa valo kiertää kiinnityksen ja kennon välisen peilin kautta, mutta RF-kiinnityksen avulla objektiivien suunnittelijat voivat tuoda RF-objektiivit lähemmäs itse kennoa, mikä parantaa optista suorituskykyä. Näin on saatu aikaan nopeampia ja kirkkaampia objektiiveja, joiden laatu on poikkeuksellinen, sekä mullistavia objektiiveja, kuten RF 5.2mm F2.8L DUAL FISHEYE, jolla voi ottaa 180 asteen VR-kalansilmäkuvia yhteensopivilla täyden kennokoon kameroilla.

Aiemmin hankittuja EF- tai EF-S-objektiiveja voi helposti käyttää peilittömissä EOS R -järjestelmäkameroissa kuvanlaadun tai toimivuuden kärsimättä saatavilla olevien EF-EOS R -kiinnityssovittimien avulla. Voit myös yhdistellä objektiiveja vapaasti (erityisesti jos sinulla on jokin suosikki- tai erikoisobjektiivi, josta ei ole vielä saatavana RF-kiinnitykseen sopivaa versiota) ja hyödyntää kummankin version parhaat puolet. Saatavana on myös kiinnityssovitin, jossa on objektiivin säätörengas, sekä malli, jossa on drop in -harmaasuotimet tai polarisaatiosuotimet. Ne tuovat EF-objektiiveille enemmän käyttömahdollisuuksia kuin digitaalisen järjestelmäkameran vastaaville objektiiveille.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei RF-objektiiveja voi käyttää digijärjestelmäkamerassa. Jos siis haluat käyttää jotakin tiettyä RF-objektiivia, sinun täytyy valita peilitön EOS R -järjestelmäkamera.

Digitaalisissa järjestelmäkameroissa on optiset etsimet, joita jotkut valokuvaajat käyttävät mielellään, koska ne tarjoavat suoran yhteyden kuvauskohteeseen. Peilittömissä kameroissa aiemmin käytetyissä elektronisissa etsimissä ilmeni joitakin puutteita, kuten laukaisuviivettä, mutta ne kehittyvät koko ajan. Uusimpien EOS R -järjestelmäkameroiden elektronisten etsimien päivitystiheys on jopa 120 kuvaa/s, eli viivettä ei ole käytännössä lainkaan – ja niillä on myös etuja.

Erityisesti EOS R -järjestelmäkamerassa kuvaa voidaan valotuksen simuloinnin avulla esikatsella käytetyllä valotuksella, kuvatyylillä ja muilla asetuksilla sekä etsimessä että LCD-takanäytöllä. Digitaalisessa järjestelmäkamerassa valotuksen simulointi toimii, kun takanäyttöä käytetään Kuvaus näytöllä -tilassa, mutta ei etsimessä. Elektronisen etsimen avulla kuvan voi sommitella ja tarkentaa heikossa valaistuksessa silloinkin, kun kuva ei näy paljaalla silmällä optisen etsimen läpi. Videokuvauksessa EOS R -järjestelmäkameroiden elektroninen etsin tarjoaa saman käsintarkennuksen avustinnäytön kuin ammattilaiskäyttöön sopivat Canonin Cinema EOS -kamerat.

Luontokuvaaja Dani Connor käytti EOS R7 -kameraa uhanalaisen iberianilveksen kuvausreissulla ja huomasi, että elektronisen etsimen käyttö muutti täysin hänen suhteensa valokuvaamiseen.

”Digijärkkärin etsimellä on usein helpompi ottaa testikuva ja tarkistaa se takanäytöstä ennen kuin päättää, mitä asetuksia kannattaa muuttaa”, Dani kertoo. ”Peilittömällä kameralla taas näkee kätevästi asetusten muuttamisen vaikutuksen suoraan etsimessä.”

”Jos kuvaan vaikkapa nopeasti liikkuvaa eläintä tai valaistus muuttuu koko ajan, voin nopeasti säätää ISO-arvoa tai valotusaikaa ja nähdä saman tien, millainen valokuvasta tulee.”

”Näiden kahden järkkärityypin välillä ei ole merkittävää eroa lopullisen kuvanlaadun kannalta, mutta erot näkyvät sitä selvemmin kuvattaessa”, Mike sanoo.

”RF-kiinnitys esimerkiksi nopeuttaa objektiivin ja kameran välistä tiedonsiirtoa, mistä on muun muassa se hyöty, että optiset ongelmat, kuten vääristymät ja diffraktio, voidaan korjata kamerassa reaaliaikaisesti. Välittömän muokkauksen ansiosta uusilla kameroilla saadaan siis tavallaan parempi kuvanlaatu.”

Lisäksi joissakin tilanteissa peilittömillä kameroilla, kuten EOS R7 -mallilla, jonka jatkuva kuvausnopeus on jopa 15 kuvaa/s mekaanisella ja 30 kuvaa/s elektronisella sulkimella ja jossa on täysi automaattitarkennuksen seuranta, saa todennäköisemmin tasalaatuisempia kuvia kuin EOS 7D Mark II- tai EOS 90D -malleilla, joiden jatkuva kuvausnopeus on enintään 10 kuvaa/s.

Peilittömissä EOS R -järjestelmäkameroissa (kuten EOS R5, EOS R6 Mark II, EOS R8, EOS R7 ja EOS R10) on Canonin uusin Dual Pixel CMOS AF II -automaattitarkennus, jossa kennon jokaista pikseliä käytetään sekä tarkennukseen että kuvaamiseen, verrattuna esimerkiksi EOS 7D Mark II- ja EOS 90D -mallien pistepohjaiseen ja vaiheentunnistusanturiin perustuvaan tarkennukseen etsimen läpi.

Yksi näiden peilittömien kameroiden eduista on se, että tarkennuspiste voidaan asettaa mihin tahansa kuvan kohtaan. ”Tämä ei onnistu digijärkkärillä”, Mike selittää. ”Peilittömissä järkkäreissä on muitakin ominaisuuksia, kuten kasvojen tarkennuksen seuranta, automaattitarkennus silmiin ja eläinten tarkennuksen seuranta. Voit esimerkiksi poimia kuvaan lentävän linnun silmän ja seurata sitä, mikä ei onnistu digijärkkärillä.”

”Toisaalta taas joissakin ammattilaistason digijärkkäreissä on erillinen tarkennussiru, joten vaikka yleinen automaattitarkennusjärjestelmä voikin olla rajoitettu uudempiin peilittömiin kameroihin verrattuna, se voi olla erillisen sirun ansiosta nopeampi joissakin tilanteissa.”

Joissakin digitaalisissa järjestelmäkameroissa, kuten EOS 90D- ja EOS-1D X Mark III -malleissa, on mekaanisten sulkimien lisäksi myös elektroniset, mutta yleensä digitaalisissa järjestelmäkameroissa on mekaaniset sulkimet. Canonin kaikissa peilittömissä EOS R -järjestelmäkameroissa on molemmantyyppiset sulkimet.

Elektronista suljinta käytettäessä mekaaninen lukittuu auki ja kuvakennoa luetaan periaatteessa elektronisesti. Tästä on etenkin se hyöty, että kuvaaminen onnistuu äänettömästi – ei pelkästään hiljaisemmin, kuten joissakin kameroissa, joissa sulkimen voi vaimentaa valitsemalla S-asetuksen (”pehmeä” kuvaus), vaan täysin äänettömästi. Tämä on erityisen kätevää kuvattaessa esimerkiksi arkoja villieläimiä, nukkuvia vauvoja tai häätilaisuuksien hiljaisia hetkiä.*

Elektroninen suljin mahdollistaa myös nopeamman jatkuvan kuvauksen. ”Mekaanisella sulkimella varustetuissa digijärkkäreissämme kuvausnopeus oli enintään 16 kuvaa/s EOS-1D X Mark III -mallissa, joka on tasokas ammattilaiskamera”, Mike kertoo. ”EOS R10 -mallissa on elektroninen suljin, joten sillä voi kuvata jopa 23 kuvaa/s, vaikka kamera on paljon edullisempi. EOS R7 -mallilla voi kuvata jatkuvasti jopa 30 kuvaa/s eli saman kuin ammattilaistason EOS R3:lla, mutta hinta on siihen verrattuna vain kolmanneksen.”

”Rolling shutter” -ilmiö voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia kuvattaessa liikkuvia kohteita elektronisella sulkimella. Nopeasti liikkuvat esineet, kuten heilahtava golfmaila tai pyörivä potkuri, voivat liikkua kuvan lukemiseen kuluvassa ajassa, jolloin ne näkyvät kuvassa vääristyneinä. Ilmiötä on vähennetty merkittävästi uusimmissa peilittömissä järjestelmäkameroissa, mutta nopeasti liikkuvien kohteiden kuvaamiseen suositellaan mekaanista suljinta.

Elektroninen suljin voi aiheuttaa ongelmia myös kuvattaessa keinovalossa, varsinkin välkkyvässä loistevalossa. Samasta syystä salaman käyttö elektronisen sulkimen kanssa voi tehdä valotuksesta epätasaisen.

Usein sanotaan, että peilikameroiden akku kestää kauemmin kuin peilittömien kameroiden. Tärkein syy tähän on se, että peilittömän kameran elektroninen etsin käyttää virtaa, peilikameran optinen etsin taas ei. Käytännössä akun kesto riippuu paljolti siitä, miten kameraa käytetään – esimerkiksi salaman käyttöön tarvitaan enemmän virtaa molemmissa kameroissa. Peilikameran LCD-näyttö puolestaan käyttää yleensä enemmän virtaa kuin peilittömän kameran LCD-näyttö. Keskihintaisella peilikameralla, kuten EOS 90D:llä, saa vähintään 1 200 kuvaa etsintä käyttämällä ja 450 kuvaa LCD-näyttöä käyttämällä. Peilittömällä EOS R6 Mark II -kameralla saa 450 kuvaa etsimellä tai 760 kuvaa LCD-näytöllä.

Ero on vielä suurempi ammattilaiskameroissa: esimerkiksi EOS-1D X Mark III -mallin etsimellä voi ottaa 2 500 kuvaa ennen akun ehtymistä, mutta vain 600 kuvaa Kuvaus näytöllä -tilassa, kun taas peilittömällä EOS R3 -kameralla saa etsimellä 620 kuvaa ja LCD-näytöllä 860 kuvaa. Jos siis käytät mieluummin LCD-takanäyttöä, peilittömällä kameralla saatat hyvinkin saada enemmän kuvia yhdellä akun latauksella.

Sekä peilittömissä kameroissa että peilikameroissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Sinulle sopiva versio riippuu paljolti siitä, millaisia kuvia otat ja millaisia ominaisuuksia haluat kameralta tai objektiivilta.

Jos haluat esimerkiksi matkakäyttöön kevyen kameran, jossa on nopea kuvataajuus, peilitön EOS R10 -kamera voi olla paras vaihtoehto. Jos haluat käyttää seuraavan sukupolven RF-objektiiveja, silloin peilitön EOS R -järjestelmäkamera on sinua varten. Siinä on myös sisäinen kuvien korjaus ja automaattitarkennuksen seuranta, ja EF-EOS R -sovittimien ansiosta voit käyttää EF-suosikkiobjektiivejasi.

Jos haluat esikatsella kuvia etsimessä kuvausasetuksilla, peilittömän kameran elektroninen etsin sopii sinulle. Toisaalta taas peilikameran LCD-takanäytön Kuvaus näytöllä -tila ajaa saman asian, optinen etsin eliminoi peilittömien kameroiden nopeimpienkin elektronisten etsimien vähäisen laukaisuviipeen ja akku kestää kauemmin.

Edistykselliset automaattitarkennusominaisuudet, kuten automaattitarkennus eläimen silmiin tai ajoneuvoon, ovat saatavilla vain uusimmissa EOS R -järjestelmäkameroissa, mutta ammattilaistason peilikameroissa oleva erityinen automaattitarkennussiru voi olla nopeampi. EOS R -järjestelmäkamerassa voit vapaasti valita elektronisen tai mekaanisen sulkimen, kun taas useimmissa peilikameroissa on vain mekaaninen suljin. Jos täysin äänetön kuvaus on sinulle tärkeää etkä kuvaa nopeasti liikkuvia kohteita, joissa rolling shutter -ilmiö voi aiheuttaa ongelmia, elektronisesta sulkimesta voi olla hyötyä.

Jos mahdollista, kokeile kiinnostavia kameroita ja niiden ergonomisuutta, automaattitarkennusta, suljintyyppiä tai valotusaikaa, sillä aito käyttötuntuma voi viime kädessä ratkaista valinnan.



*Muita ääniä voi kuulua (kuten aukon elektronisen säädön ääni tai objektiivin tarkennusmoottorin ääni).