Parhaat vinkit maisemakuvaukseen

Liikkeellä ollessaan voit päätyä kaikenlaisiin mielenkiintoisiin paikkoihin ja nähdä vaikka millaisia vaikuttavia maisemia. Mutta kuvattavien paikkojen löytäminen vaatii omistautumista. Joten kun sellainen löytyy, sille haluaa tehdä oikeutta. Tässä artikkelissa tutkimme joitain yleisimpiä virheitä maisemakuvauksessa ja katomme, miten niitä voi korjata.

Mieti, miten voit täydentää kaukaista maisemaa lähellä olevilla yksityiskohdilla. Etualalla olevat kiinnostavat kohteet voivat parantaa sommittelua ohjaamalla katsetta otoksessa. Tylsä ja tyhjä etuala vain tuhlaa ison osan kuvasta.

Kun etsit mielenkiintoista kohdetta etualalle, kokeile Kuvaus näytöllä -toimintoa ja erilaisia kameran asentoja, jotta saat etualan ja taustan parhaaseen tasapainoon. Kamera, jossa on kääntyvä näyttö, kuten Canon EOS RP, on kätevä kuvattaessa läheltä maanpintaa, mikä on usein tarpeen esimerkiksi sommiteltaessa kiviä tai kasveja. Lisäämällä tällaisia kohteita otoksen etualalle auttaa saat tasapainotettua sommittelua. Muista kuitenkin myös, ettei jokaiseen maisemakuvaan välttämättä tarvitse lisätä mitään etualalle. Mutta se on tarvittaessa kätevä apu sommitteluun.

Laajakulmaobjektiiveilla saat kuvattua kauniin näkymän koko leveydeltään, mutta jokaisessa kuvassa ei tarvitse olla laaja kuva-ala. Joskus zoomaamalla kaukana olevaan kohteeseen voi saada mielenkiintoisia maisemakuvia. Vakio-zoom-objektiivin, esimerkiksi tässä käytetyn Canon RF 24-105mm f/4-7.1 IS STM -objektiivin, polttoväli on sopiva maisemakuvauksen aloittelijoille. Nämä kaksi kuvaa otettiin 24–105 mm:n polttovälin kummassakin päässä, joten jos olet aloittelemassa maisemakuvausta, tämä objektiivi on ihanteellinen. Kun on aika päivittää, L-sarjan objektiivien, kuten Canon RF 24-70mm F2.8L IS USM -objektiivin, sääsuojaus ja valovoima ovat parempia. Mutta aloittelijoille jo vakiozoom antaa hyvät mahdollisuudet kuvata hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia.

Valaistus, jossa kuvaat, on taiteellinen valinta, se lisää tunnelmaa ja voi viedä maisemakuvauksesi uudelle tasolle. Perinteinen virhe on kuvata maisemia kovassa auringonvalossa. Se saattaa tuoda esiin voimakkaita värejä, mutta tuloksena on tavallisesti liian suuri kontrasti. Katso näiden kahden kuvan eroa. Ensimmäinen otettiin suorassa auringonvalossa. Siinä on maisema, mutta ei tunnelmaa. Puun yksityiskohdat vievät huomion, kuvan alalaidassa on ruma varjo sekä vielä huolimattoman kuvaajan varjokin. Myöhemmin samana päivänä kuvatun saman maiseman kuvassa puu on varjossa ja yksityiskohtia näkyy vähemmän, mutta tunnelma on parempi. Nyt taivaalla on väriä, puu näkyy voimakkaana siluettina ja kaukainen utu näyttää dramaattisemmalta.

On useita tapoja varmistaa horisontin suoruus kuvattaessa. Suorista horisontti käyttämällä Kuvaus näytöllä -tilan ruudukkoa. Jos käytät jalustaa, siinä voi olla vesivaaka. Näistä apukeinoista huolimatta voi joskus olla tarpeen korjata vinoa kuvaa. Se on helppoa Canon Digital Photo Professional -ohjelmassa. Korjaa kallistus Crop (Rajaus) -työkalun kääntökulman liukusäätimellä.

Maisemakuvauksessa pyritään usein kuvaamaan maisema täysin terävänä läheltä kauas, jotta yksityiskohtia näkyy mahdollisimman paljon. Tässä pyritään maksimaaliseen syväterävyyteen. Tämä vaatii pientä aukkoa (suurta f-lukua). Edellä olevissa esimerkeissä näkyy, millainen ero maisemakuvissa on, kun ne kuvataan suurella tai pienellä aukolla.

Ensimmäisessä kuvassa käytettiin aukkoa f/4. Etualalla oleva puu on terävä, mutta tausta ei. Toisessa kuvassa käytetyn pienemmän aukon f/16 ansiosta sekä etuala että tausta näkyvät selkeämmin. Jos tarkoitus on näyttä maisemasta yksi tietty osa, suuren aukon käyttäminen on kätevää, mutta useimmin paras vaihtoehto on valita pieni aukko ja maksimaalinen syväterävyys. Helppo tapa määrittää aukko maisemakuvauksessa on käyttää AV-tilaa ja valita pieni aukko, esimerkiksi f/16. Seuraa valotusaikaa – jos se on liian pitkä, voi olla tarpeen käyttää jalustaa tai lisätä ISO-herkkyyttä, jotta kuvista ei tule sumeita.

Terävimmän maisemakuvan saa, kun kuvaa objektiivin "sweet spot" -alueella. Yleinen sääntö on, että objektiivi on terävimmillään kahden f-aukon päässä suurimmasta aukkoasetuksesta. Eli jos objektiivin suurin aukko on f/2.8, optiikan "sweet spot" on aukko f/5.6.

Maisemakuvaajien yleinen ongelma on tarkentaa etualalla olevaan kohteeseen, jolloin tausta jää sumeaksi. Ja jos taas tarkennat taustalla oleviin kohteisiin, etuala jää sumeaksi. Tarkentaminen hyperfokaaliseen etäisyyteen auttaa terävöittämään isomman osan ruudusta etsimällä lähimmän kohdennuspisteen ja säilyttämällä taustan kohtuullisen terävänä. Tämä tekniikka ei ole niin vaikea kuin miltä se kuulostaa. Photo Companion -sovelluksen terävyysalueen ja hyperfokaalisen etäisyyden laskin tekee kovimman työn puolestasi.

On tavallista kuvata silmien korkeudella, mutta tuloksena ei aina välttämättä ole mielenkiintoisin kuva. Kokeile nostaa kamera ylös tai laskea se alas ja testaile eri korkeuksia – niin voi löytyä uusia mielenkiintoisia kuvakulmia. Esimerkiksi heijastukset näyttävät usein paremmilta, kun kamera on alhaalla, lähellä vedenpintaa. Tätä helpottaa kamera, jossa on kääntyvä näyttö, kuten Canon EOS RP, koska näin voit sommitella kuvaa mukavalla korkeudella, vaikka pidät kameraa alhaalla lähellä maata tai korkealla pääsi yläpuolella.


Teksti: James Paterson