Lähietäisyydeltä otettuja ruokakuvia

Makrokuvausta miettiessä ruoka voi usein jäädä sivuun keskustelusta perinteisempien aiheiden, kuten hyönteisten ja kukkien, rinnalta. Ruokavalokuvaus on kuitenkin uskomattoman helposti lähestyttävissä, ja monet mahdolliset kohteet ovat helposti ulottuvilla omassa kodissa. Lisäksi hienoja tuloksia voi saada välittämättä ulkona vallitsevasta säätilasta tai kohteen pysymisestä paikallaan.

Mutta tämä ei tarkoita, että mikä tahansa lounaasta otettu näpsäys on aina helppo saada nostattavaksi. Yksi tapa lähestyä ruokavalokuvausta tuoreella tavalla on käyttää makro-objektiivia, jolla päästään erittäin lähelle ja saadaan aikaan upeita abstrakteja, jotka pystyvät kiehtomaan katsojaa. Voidaan myös kokeilla tarkennuksen pinoamisen kaltaisia tekniikoita – joidenkin Canonin uusimpien kameroiden, kuten Canon EOS R10:n, innovatiivisten ominaisuuksien ansiosta se on nyt helpompaa kuin koskaan.

Canon haastoi makrokuvaaja Matt Dooguen kokeilemaan ruokakuvausta. Hän on tottunut makrokuvaamiseen kentällä ja on erikoistunut hyönteisiin, kasveihin ja sieniin. Näin ollen pysyminen sisätiloissa ja kohteiden kuvaaminen keittiössä osoittautui jännittäväksi kokemukseksi, joka on saanut hänet näkemään makrokuvauksen aivan eri tavalla.

Tässä jutussa hän kertoo joistakin löytämistään asioista.

• Hae tekstuureja, muotoja, värejä ja kuvioita
• Huomioi valaistus
• Valitse oikea makro-objektiivi
• Kokeile tarkennuksen pinoamista
• Tutki eri aiheita
• Luo kiehtovia kuvia

Ruoka, joka sopii erityisen hyvin superläheltä otettuihin makrokuviin, on kaikkea, jolla on mielenkiintoinen rakenne, kuviointi, väri tai muoto. ”Kaikki sokerissa pyöritelty näyttää hämmästyttävältä, koska läheltä kuvattuna sokerikiteet näyttävät timanteilta”, Matt sanoo. ”Useimmilla makeisilla on rakenteita, kuoppia ja muotoja, jotka toimivat hyvin, ja kuvaaja huomaa, että makeiset ovat usein kirkkaan värisiä – punaisia, keltaisia, vaaleanpunaisia ja vihreitä.

”Lisäksi vihanneksilla, kuten kukkakaalilla, kaalilla ja myös sipuleilla on mielenkiintoinen rakenne. Mitä luonnollisempi tuote, sitä parempi symmetria, kun taas valmistetuista tuotteista, kuten makeisista, saattaa saada parempia abstrakteja tuloksia.”

Mattin makrotöissä valolla on usein suuri merkitys, mutta ruoka poikkeaa suuresti hänen tavallisista aiheistaan. ”Valoa ei tarvinnut hajauttaa läheskään niin paljon kuin kuvattaessa jotain kiiltävää, vaikka kovakuoriaista”, hän sanoo.

Projektiaan varten Matt osti edullisen pienen tasovalostudion, vaikka sellaisen pystyy aina tekemään myös itse. Aiheen elementtejä hän nosti esiin käyttämällä myös LED-valoja.

”Kuvaaja voi myös luoda sarjan, jossa jokainen kuva näyttää täysin erilaiselta”, Matt lisää. "Esimerkiksi sokerituttikuvissa on se pyöreä ympyrä, joka on musta aukko, mutta jos valaisen sen joka kerta eri kulmasta, saan sen näyttämään aivan erilaiselta, vaikka kamera ja objektiivi voisivat olla samat.”

Jos valaisulaitteita ei ole käytettävissä, voidaan työskennellä myös luonnonvalolla – varsinkin jos ruokaa päästään kuvaamaan ikkunan lähellä ja työskentelemään päivänvalossa. Heijastimen, myös kotitekoisen keittiöfoliosta valmistetun heijastimen, käyttäminen voi auttaa kohteen valaisemisessa.

Vaikka ruokaa voidaan kuvata useilla eri objektiiveilla, paras ja eniten yksityiskohtia sisältävä tulos saadaan käyttämällä objektiivia, jossa on ”macro”-merkintä.

Sopiva vaihtoehto löytyy moneen budjettiin ja kuvaustyyliin. Canon RF 85mm F2 MACRO IS STM -objektiivi on loistovalinta, sillä se on kevyt ja sen tarkennusetäisyys on lyhyt. Suurennussuhde on 0,5x, mutta sillä saa silti yksityiskohtaisia kuvia, ja halutessaan sitä voi vetää hieman taaksepäin ja ottaa mukaan enemmän kontekstia. Jos on isompi budjetti ja haluaa päästä mahdollisimman lähelle, RF 100 mm F2.8L MACRO IS USM on ehdoton valinta, koska sillä saa 1,4-kertaisen suurennuksen, jolla pystyy ottamaan abstrakteilta näyttäviä kuvia, jotka ovat kuin toisesta maailmasta.

Katso lisätietoja Canonin parhaasta aloituspakkauksesta makrokuvaukseen ja parhaista Canon-objektiiveista ruokakuvaukseen. Voidaan myös käyttää Canonin kätevää objektiivinhakutyökalua, joka pystyy antamaan suosituksia kameran, halutun kuvauksen lajityypin ja kuvaajan eniten arvostamien ominaisuuksien perusteella.

Tarkennuksen pinoaminen on tekniikka, jossa eri tarkennuspisteillä otettuja kuvia yhdistetään yhdeksi kuvaksi. Tämä voidaan tehdä manuaalisesti käyttämällä työkaluja, kuten Canonin Digital Photo Professional (DPP) -ohjelmiston Depth Compositing -työkalua. Mutta on myös kameramalleja, kuten Canon EOS R10 ja EOS R7, joilla kaiken saa tehtyä kameran sisällä.

”Näin säästyy todella paljon aikaa”, Matt sanoo. ”EOS R10:llä pystyin ottamaan 100 kuvan tarkennuspinon minuutissa, minkä jälkeen lopullinen kuva syntyi nopeasti kamerassa. Tekniikkaa aiemmin kokeillessani minun oli ostettava uusi huippuluokan tietokone käsittelemään kuvatiedostoja ja yhdistämään ne kuvankäsittelyohjelmistolla. Nyt EOS R10:n saa yhdistämään kuvat ja toimimaan nopeasti yhdellä kuvatiedostolla, mikä on saanut minut aidosti innostumaan ja kokeilemaan tätä tekniikkaa useammin.

”Lisäksi kamerasta saa edelleen ulos myös yksittäiset kuvat. Tämä on hieno juttu siltä varalta, että kuvaaja tulee myöhemmin toisiin ajatuksiin eikä haluakaan ”täyttä pinoa” – vaan haluaa esimerkiksi etualalle enemmän pehmeyttä. Se, että kaikki tiedostot ovat edelleen käytettävissä, antaa vapauden tai luovan mahdollisuuden muokata niitä juuri niin kuin itse haluaa.”

Kaikissa EOS R -järjestelmän kameroissa on myös käsitarkennuksen osoitin, joka näyttää kuvassa tarkkana näkyvät alueet kirkkailla väreillä.

Jos ruokavalokuvaus on kuvaajalle uutta, hän saattaa kokea hitaamman tahdin ja harkitsevamman työtavan haasteena. Toisaalta nämä voivat myös avata silmät uusille tavoille nähdä kohteet, mikä antaa tilaisuuden luoda uusia kuvia ja lähestyä valokuvausta aikaisempaa tietoisemmin.

”Kokemus sai pään aivan pyörälle, erityisesti hedelmäpastillien kuvaaminen”, Matt sanoo. ”Eksyin ruoan maailmaan. Kaikki nämä pikkujutut, joita supermarketit on pullollaan – niitä ottaa hyllyltä, laittaa ostoskoriin ja syö. Niitä ei oikeasti katsella tai arvosteta niiden hienoja rakenteita ja muotoilua, etenkään luonnontuotteiden. Suuri osa taiteesta hakee innoituksensa luonnosta, ja kuvaajana ymmärrät, miksi näin on, kun kuvaat läheltä ja pääset näkemään kaikki upeat muodot ja rakenteet, jotka luonto itse on luonut.”

Ottamalla abstrakteja lähikuvia kuvaaja saa supervoiman – kyvyn luoda kuvia, jotka saavat katsojan pysähtymään ja tempautumaan mukaan. Voit luoda myös oman ”ruoka-arvausleikin” ystävien, perheen tai sosiaalisen median seurassa.

”Lähetin kuvan hedelmäpastillista [otsikkokuva] kahdelle geologille”, Matt sanoo. ”Pyysin heitä kertomaan, mikä kivi heidän mielestään oli kyseessä. Sain arvauksia ruusukvartsista ja muista. Heidän välillään syntyi jopa hieman keskustelua siitä, mikä se oli!

”Kun kuvasin kaalia, joku perheenjäsenistä sanoi, että ei enää koskaan halunnut syödä sitä lähikuvan paljastamien yksityiskohtien vuoksi.”

Kuten kaiken taiteen, valokuvauksen tarkoituksena on saada katsoja tuntemaan jotain, oli se sitten yllätys, nälkä tai – kuten tässä tapauksessa – inho. Jos kuva saa katsojan tuntemaan vahvoja tunteita, tarkoittaa se, että kuva on täyttänyt tarkoituksensa.

Ruokakuvauksen kokeileminen avasi Mattin silmät luoville mahdollisuuksille. ”Haluan ilman muuta ottaa kuviini mukaan lisää luonnollisia elementtejä ja lisää kasvien, lehtien ja kukkien symmetriaa”, hän sanoo. ”Aion myös tarkastella lähemmin sieniä ja jäkäliä sekä puiden ja kaarnan kuvioita. Jos saan hedelmäpastillin näyttämään kristallimaalaukselta, saan takuulla jotain hämmästyttävää aikaan myös tavallisilla aiheillani.”

Matt vetää myös työpajoja ja kursseja, ja ruokakuvauksen haasteeseen vastaaminen antoi hänelle uusia ideoita. ”Olen aina neuvonut ostamaan kukkia ja harjoittelemaan kotona, mutta tästä lähtien aion ehdottomasti suositella ruokaa, koska olin niin hämmästynyt näkemistäni asioista.”

Kirjoittanut Astrid Pitman