Vinkkejä parempiin merimaisemakuviin

Sille on syynsä, että rannikkokuvaus on niin suosittu maisemakuvauksen laji. Meren ja maan upea kontrasti, valon heijastuminen vedenpinnasta ja usein dramaattiset sääolosuhteiden muutokset ovat erityisen kiehtovia.

Italialainen valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Erik Colombo kuvaa mielellään merimaisemia. Hän kuvailee itseään "360 asteen valokuvaajaksi", joka on kuvannut kaikissa valokuvauksen tyylilajeissa häistä muotiin ja kaupallisiin videoihin, mutta hänen suuri intohimonsa on maisemien ja eläinten kuvaaminen. Hän on matkustanut paljon kuvaamaan "kauniin planeettamme villeimpiä ja ikonisimpia maisemia vuorilta valtamerille, jäätiköiltä tulivuorille." Hän myös jakaa taitojaan ja näkemyksiään kursseilla, kenttätyöpajoissa ja valokuvauskiertueilla.

Nyt keskustelemme Erikin kanssa onnistuneiden merimaisemakuvien ottamisesta ja kerromme merellisten maisemien kuvaamiseen parhaista sopivista Canon-kameroista ja -objektiiveista.

"Sommittelu on tärkeintä valokuvauksessa ja aivan erityisesti merimaisemia kuvattaessa", Erik sanoo. Hän neuvoo viettämään aikaa kuvauskohteessa ennen kuvaamista. "Tutkiskelu ilman kameraa auttaa paljon", hän sanoo. "Vasta tutustuttuani paikkaan 20–30 minuutin ajan otan kameran repustani."

Avomeri voi olla vaikuttava tosielämässä, mutta still-kuva ei tavoita sen dynamiikkaa. Etsi rannan ominaispiirteitä ja käytä sommittelussa klassisia elementtejä, kuten kohdepisteitä eri etäisyyksillä, epäsymmetristä rajausta ja johdattelevia linjoja. "Kivet sopivat täydellisesti luomaan dynaamista sommittelua", Erik sanoo, "ja kukkien lämmin väri voi toimia erinomaisena kontrastina meren kylmille väreille."

Merimaisemakuvissa vaakasuora horisontti voi ratkaista, onko kuva onnistunut vai ei. Monissa kameroissa on etsimessä tai takanäytössä kuvan päälle valittavissa sähköinen vesivaaka, jolla horisontin voi saada suoraan. EOS R7 -kamerassa on automaattinen tasaustoiminto, joka suoristaa horisontin kameran sisäisen kuvanvakaimen (IBIS) avulla.

Erik neuvoo myös ottamaan käyttöön kameran ristikkotoiminnon. Sillä kuvan saa tasapainoon, ja se auttaa klassisten sommittelutekniikoiden, kuten kolmanneksen säännön, käytössä sekä kohdistamaan viistot elementit kuvassa.

Nykyään kuvaaminen pystysuunnassa on yhtä tärkeää kuin kuvaaminen vaakasuunnassa myös maisemakuvauksessa. Erilaisilla sosiaalisen median alustoilla toimivien kuvien luominen on tärkeintä monien kuvaajien työnkulussa, mutta se on myös mahdollisuus valita mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka eivät olisi niin näkyviä vaakasuuntaisissa kuvissa.

"Pidän todella paljon pystysuuntaisista sommitelmista", Erik sanoo. "Ne ovat mielenkiintoisempia ja vähemmän kaoottisia kuin vaakasuuntaiset sommitelmat. Sellaisiin kuviin on tärkeää etsiä hyvää etualaa lähikuvaa varten, jotta kuvasta tulee varmasti mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen."

Sama näkymä voi näyttää kovin erilaiselta, kun valon voimakkuus, suunta ja väri muuttuvat päivän mittaan. Yhtä ainoaa "oikeaa" ajankohtaa ei ole, mutta yleensä valo on parhaimmillaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla kultaisen hetken aikaan sekä näiden kummallakin puolella sinisen hetken aikaan, jolloin valaistus on mielenkiintoisempi kuin keskipäivän suorassa auringonvalossa.

Jos kuvaat aikaisin aamulla tai myöhään illalla, voit saada kuvattua vaikuttavia merimaisemia ja ihmisiä, puita ja muita kohteita maisemasta tai keinotekoisia rakenteita siluetteina. Saat laajasti yksityiskohtia ja enemmän luovaa joustavuutta käyttämällä samoja keinoja kuin muussakin heikossa valaistuksessa kuvaamisessa. Käytä suurta aukkoa (pientä f-lukua), jotta kennolle pääsee mahdollisimman paljon valoa, nosta ISO-arvoa ja valitse valokuvaukseen heikossa valaistuksessa suunniteltu kamera esimerkiksi Canonin EOS R System -valikoimasta.

Haastavampia ovat kuitenkin usein erittäin kirkkaat olosuhteet, esimerkiksi keskipäivän häikäisevä aurinko, kuin heikko valaistus. Tätä varten EOS R50:ssä ja muissa Canonin kameroissa on sellaisia toimintoja kuten älykäs kuvaustila ja HDR (High Dynamic Range) -tila, jotka sopivat täydellisesti kuvaamiseen voimakkaan kontrastin olosuhteissa, jollaisia rannan kirkkaat heijastukset usein ovat.

Jos kuvaamista keskipäivän kirkkaudessa ei voi välttää, Erik neuvoo käyttämään ND-suodinta (Neutral Density) vähentämään kameraan pääsevää valoa. Hän käyttää mielellään voimakasta 10 askeleen ND1000-suodinta. "Tämä suodattaa valon määrää niin, että voit kuvata pitkällä valotusajalla ja hämärtää meren liikettä", hän sanoo.

Erik pitää tästä tekniikasta, koska tunnun lisääminen muuten tavalliseen merimaisemaan voi saada aikaan huippukuvan. Merimaiseman kaksi keskeistä elementtiä – meri ja taivas – liikkuvat yleensä melko hitaasti. Liikkeen kuvaamiseen – liikkeen pysäyttämisen sijaan – tarvitaan useimmiten pitkä valotusaika ja riittävä tuki kameralle (kuten jalusta).

Kun pidät ISO-herkkyyden ja aukon arvon pienenä (suuri f-luku), voit käyttää pidempiä valotusaikoja. Voit välttää kameran tärähtämisen painettaessa laukaisinta etäohjaamalla kameraa Canon Camera Connect -sovelluksella. Kokeile kuvaamista pitkällä, vähintään 10 sekunnin valotusajalla, jotta näet, miten taivaalla hiljalleen liukuvat pilvet ja valon heijastumat merenpinnasta luovat merimaisemaan ainutlaatuisen värimaailman. Jos käytät lyhyttä valotusaikaa, saat ikuistettua kuviisi rantaan pärskähtävät aallot.

Erik haluaa usein, että tietty osa maisemasta on terävästi tarkennettu ja muut osat sumeampia (kapea terävyysalue). Näissä tilanteissa hän turvautuu käsintarkennukseen ja käyttämiensä peilittömien Canon-kameroiden käsitarkennuksen korostusta. Se on erityisen kätevä heikossa valaistuksessa tai utuisissa olosuhteissa, jolloin tarkentaminen on vaikeaa.

"Vaikka automaattitarkennus on erittäin käyttökelpoinen", hän sanoo, "sääolosuhteiden haasteissa tarkennuksen korostus auttaa." Kun käsitarkennuksen korostus on käytössä, voit huoletta tarkentaa käsin, koska kameran näyttö tai etsin korostaa tarkennetun kohdan kirkkaalla värillä, ja korostetut alueet vaihtuvat säätäessäsi tarkennusta.

Maisemakuvauksessahan usein halutaan mahdollisimman ison alueen etualalta taustaan olevan tarkennettuna. Erinomainen tekniikka tähän on tarkentaminen hyperfokaaliseen etäisyyteen. Hyperfokaalinen etäisyys vaihtelee objektiivin, aukon ja polttovälin mukaan, joten helpoin tapa selvittää tarkennuspiste on käyttää terävyysaluetta ja hyperfokaalisen etäisyyden laskinta Canonin maksuttomassa Photo Companion -sovelluksessa. Jos sinulla ei ole aikaa laskea, perusohje on tarkentaa suunnilleen kolmanneksen päähän näkymän syvyydestä.

Taivaanrannalla näkyvät tummanpuhuvat myrskypilvet tuovat merimaisemaan dramatiikkaa, kun taas auringossa kylpevät kumpupilvet saavat aikaan upean kesätunnelman. Merimaiseman kuvaaminen onnistuu joka säällä, kunhan opit tunnistamaan vallitsevan säätilan parhaat puolet. "Minulla on tapana sanoa oppilailleni, ettei ole mitään huonoja sääolosuhteita, vain huonoja valokuvaajia", Erik sanoo. "Maisemakuvauksen hienous on luonnon arvaamattomuudessa."

"Olen matkoillani huomannut, että parhaat sääolosuhteet ovat aina olleet välittömästi sadekuuron jälkeen."

Kuvaaminen yllättävässä sateessa? Se on mahdollisuus, ei ongelma. "Kun merellä myrskyää", Erik ehdottaa, "Kuvaa aaltoja zoom-objektiivilla ja valitse valotusajaksi noin 1/1000 s, jotta saat kuvaan aaltojen pisarat. Tai luo abstraktimpi kuva käyttämällä pitkää valotusaikaa, ehkä 10 sekuntia."

Jotta kannettavaa ei olisi kauheasti, Erik käyttää usein vain yhtä kameraa – täyden kennokoon EOS R -järjestelmän kameraa ja laajakulmaista RF-zoom-objektiivia.

Ultralaajakulmaisessa kuvauksessa, joka sopii erinomaisesti merimaisemille, täyden kennokoon kamera, kuten EOS R8, ja RF 15-30mm F4.5-6.3 IS STM -objektiivi ovat varma valinta laajakulmaisten näkymien kuvaamiseen sopivan kevyellä kalustolla. EOS R8 sopii myös nopeaan jatkuvaan kuvaukseen jopa 40 kuvaa sekunnissa, joka on aivan ihanteellinen kuvattaessa hetkeä, jolloin aalto iskee rantakiviin.

Edullisempi vaihtoehto, 24,2 megapikselin EOS R50, yhdessä RF-S 18-150mm F3.5-6.3 IS STM- tai RF-S 55-210mm F5-7.1 IS STM -objektiivin kanssa on vielä kevyempi mutta edelleen joustava paketti kuvausretkelle merenrannassa.

Näillä objektiiveilla käytössäsi on laaja ja erittäin monipuolinen valikoima polttovälejä. Jos haluat käyttää superteleobjektiivia, RF 100-400mm F5.6-8 IS USM on loistava valinta täyden kennokoon kameran kaveriksi ja vielä parempi APS-C-kameran kanssa.

Jos sinulla on jo EF-objektiiveja, ja haluat käyttää niitä EOS R -järjestelmäkameroiden kanssa, Drop in -suodin -kiinnityssovitin EF-EOS R tarjoaa lisäedun: voit käyttää EF- ja EF-S-objektiiveja laadun tai toiminnallisuuden kärsimättä ja sen lisäksi voit käyttää drop in -suotimia. Se on saatavilla joko V-ND-suotimen tai polarisaatiosuotimen kanssa, jotka kummatkin ovat korvaamattomia merenrannan kirkkaissa heijastuksissa.

Merenranta ei ole pelkkä perhelomakohde, se on maisemakuvauksen runsaudensarvi joka säässä.


Teksti: Astrid Pitman ja Sarah Bakkland